Puhelimesi voi olla yhteydessä mobiiliverkkoon monen eri taajuuskaistan, esimerkiksi 700 megahertsin tai 3.6 gigahertsin, kautta. Onko käytetylle taajuuskaistalla väliä?
Tärkeintä on vakaa verkkoyhteys, jotta puheluiden soittaminen ja netin käyttö onnistuvat mutkattomasti. Hyvä ohjenuora signaalin vahvuuden ymmärtämiseen on SignalTrackerin nopeusmittari: jos neula osoittaa vihreää, signaalin vahvuus on hyvä.
Taajuuskaistatiedot ovat hyödyllisiä, jos haluat tutkia signaalin laatua ja ymmärtää latausnopeuksia tarkemmin.
Matalien taajuusalueiden radioaallot – 600 MHz, 700 MHz, 800 MHz ja 900 MHz – kulkevat pitkiä matkoja, jopa useita kilometrejä. Ne toimivat hyvin myös sisätiloissa. Matalien taajuusalueiden haaste on, että ne eivät voi kuljettaa paljon dataa kerralla, jonka takia latausnopeudet ovat hitaampia verrattuna korkeampiin kaistoihin.
Yli 1000 MHz (1 GHz) taajuuksilla latausnopeudet ovat korkeampia, mutta radioaallot eivät kulje yhtä kauas. Tyypillisiä mobiiliverkkojen käyttämiä keskitaajuuksia ovat esimerkiksi 1800 MHz, 1900 MHz, 2.3 GHz, 2.6 GHz, 3.6 GHz ja 3.7 GHz. Nämä taajuudet eivät kanna yhtä hyvin rakennusten sisälle.
Korkeat taajuudet kuten 26 GHz, 28 GHz, 37 GHz ja 39 GHz mahdollistavat nopeimmat latausnopeudet. Millimetritaajuuksia käytetään vain harvoin, ja yleensä vain 5G-verkoille. Vain pieni osa puhelimista tukee korkeiden taajuuksien käyttöä. Korkeat radioaallot kulkevat vain lyhyitä etäisyyksiä, jopa vain muutamia satoja metrejä, mutta latausnopeus voi olla huomattavan korkea.
Jos siis haluat suuria latausnopeuksia – ehkä käyttääksesi kotona nettiä mokkulan kautta – sovelluksen näyttämät radiotaajuusalueet antavat suuntaa mahdollisiin saatavilla oleviin nopeuksiin liittyen. Jos saatavilla on 5G, latausnopeudet ovat rajallisempia, mutta verkon kattavuuden pitäisi olla parempi.
